 |
| A-P Kivinen, Lealiisa Kivikari, Olavi Rytkösen selkä, Sari Hakala ja Luuppa. |
 |
| Marjo Heiskanen ja Irmeli Erätuli. |
 |
| Raimo Turjanheimon lukuvuoro. |
 |
| Ulrich Sturm lukee, edessä Leena Jauhiainen. |
kun korkeassa salissaan
Vladimir juhlii perheineen
tekoja aikain menneitten
ja päivän kauas kadonneitten.
 |
| Runoilija A-P Kivinen Jyväskylästä. |
 |
| Sari Hakala ja Hesarin Pietarin-juttu 21.5.12. |
 |
| Jukka Kervinen lukee, Luuppa läähättää. |
Ehkä protestikävelyllä olisi voitu lausua mitä tahansa Pushkinin tekstiä? Kun mielenosoittajat marssivat Pushkinin säkeitten suojeluksessa, miliisin oli hankala hyökätä kansalliskirjailijan kunnioittajien kimppuun.
 |
| Jukka-Pekka Matero harjoittelee. |
 |
| Valkeisenlampi 27.5.2012. |
Ja tämän runoelman Jukka Kervinen kirjoitti Puhskinin syntymäpäivillä esitettäväksi. (Oikeana syntymäpäivänä, keskiviikkona 6.6. ainakin Sari Hakala aikoo tuoda kukkia patsaalle).
Holpainen
(Muurahaisen tarina).
Holpaisen isä vetää purilailla
suolasäkin kartanolle.
On lumettoman ajan pää painuksissa:
Sanoo:”Kuin luokkipuu painuu mies muotoonsa täällä”
Markkinoilta vaihtohevonen
kiskoo kuolleen miehen
vieraaseen pihaan.
Äiti painaa itseään vasten
sen rinta soi kuin rumpu
Saksalaisen poika hakkaa
lesken kuusikon
Raha muuttuu paperiksi
ja leipä loppuu taloista
Auringonnousun palossa
täydentyy
yön tähtikirkas kuolema.
Nälkäinen kansa kävelee jälkensä
lumiseen maahan.
Käki kukkuu alkukesän kuolemaa
vihne kurkussa
turpoaa
tähkä
Tuhkalla ruokittu maa
taikoo viertäjän ranteesta
talollisen viljan
Lumi kinostuu
hiiltyneille rinteille
hautaa aurankiertämät kalliot.
Keväällä Holpainen,
vuodenkiertokoulussa
nälän maantieteen
oppinut
laskee reppunsa
väkipirtin lattialle.
Kuopio!
Maailman alusta asti olleet tähdet
näkivät
kuinka meri muuttui makeaksi ja erämiesten harhailuista
syntyivät talot
mutta saksalaisen poika sanoi:
”Tälläista ei ole vielä nähty!”
Hän rakensi huoneisiinsa
hengettömän tekijän,
hämärästä hämärään humisevan koneen
jonka kiertokangen liike
herätti kaupungin
ja opetti sen elämään
patruunoiden tahtiin.
Noustiin korkealle
nähtiin kauas
nähtiin tähdet ja Jumala taivaassa
noustiin kauas
nähtiin
miten metsä lähti Englantiin
miten Pietariin
kyyttöjen tuotto
Puu lähti
Voi lähti
Ihmiset lähtivät
Holpainen karisti
talollisen hartioiltaan
ja näki naisensa puistossa
missä vaskinen soitto
värisytti rintaa
Näki naisensa tansseissa
missä viulu kitkutti ja klarinetti,
ja missä hampaaton akka taputti
kun juopuneet kisällit
tapailivat askeliaan
Näki keinumäkien pyörinässä
kun elämä nosti
puiden latvojen yli
ja vilautti järvet
ja maisemat
ja kaiken mikä maailmassa
ihaninta on!
Kun puuttuu onni
tai jäinen tahto…
voi sinua Holpainen!
Saksalaisen poika
lähti keikkuvilla kieseillään
ja jätti humisevan koneen.
Hengetön tekijä
naksahteli pakkasessa
Vuokrahuoneisiin tehty elämä
hiipui pois
Lukkarinlahti
voitettiin vedeltä.
Maljalahden malja
taytettiin.
kärsimyksellä.
Maata vyötettiin rautavantein
kun Holpainen lapioi
kahdeksankymmenen pennin päiviään
Rättimäessä
ympärillään kovuuden
katkeroittamat miehet
sekä ne
joille keisarin laki takoi kahleen
ja jotka viimein
toinen toisensa jälkeen
outoihin asentoihin
nostettiin.
©JUKKA KERVINEN
