maanantai 10. kesäkuuta 2013

Pushkin talossani | Kaltio 3/2013



« Niin kuin Pushkin on ollut venäläisen kulttuurin sfinksi,
samanlainen sfinksi on venäläinen kulttuuri oleva jälkipolville. »
(Andrei Bitov : Pushkinin talo, 1983, suom. Esa Adrian)

1
Pushkin talossani on
oltava musta elääkseen,
ollakseen oleva kuolevainen
eikä puhdas.
Niin kuin se yleensä on, kirkas
sille joka totuuden keksi:
vodkana sitä myydään
votkana juodaan.


2
Valkoiset patsaat jätän
Pushkinin museoon Pietariin
rihkamakojuihin niin
sisä- kuin ulkotiloissa, metroon
sekä tuhatvuotiseen videoon
Moskova-Mordvan valtakunnasta.


3
Jos musta tai valkoinen ainoa
mahdollisuus, niin hyvä kun on
300 ruplalla
valitsen mustan Pushkinin talooni
ja katselen pääni yli ulos
Lönnrotinkadulle :

eniten epäilyksenalainen se,
jonka en ole nähnyt tekevän mitään



4
Joskus, melko usein, tai melkein
aina ei päätä kaikilla Venäjällä
silti kaalia ei riitä toverille,
ei valkeaa tai mustaa listalla
punaisessa Mama Rosassa. Patsaita kyllä
tarjouksena niskan päällä
päiden tiputtajille. Köysi, luoti, nälkä
epäilemättä suosittu vaihtoehto.
Ei sitä tarjoilla, vaan on oikeus
kuolla joukkosi eessä.


5
Tai kaatua kaverin kuulaan
kantaakseen kamarijunkkerin arvonsa
niin kuin runoilijan kuuluu

sen kerran kun hän löytää
kuten Pushkin ja pitää pimeästä
kiinni kaksin käsin kunnes kuolema yksin
vei senkin sanan klo 14.45.
 

6
Mustan ässän hattu
poissaolon merkillistä valkeutta;

tyhjää lyövän hetken


Pu kinin aika ratsastaa
paperin ohi.


(Kaltio 3/2013, 8. Runoa tulkittu myös Pushkinin syntympäivillä Kuopiossa 26.5.2013)