Pushkin talossani | Kaltio 3/2013

« Niin kuin Pushkin on ollut venäläisen kulttuurin sfinksi,

samanlainen sfinksi on venäläinen kulttuuri oleva jälkipolville. »

(Andrei Bitov : Pushkinin talo, 1983, suom. Esa Adrian)

1

Pushkin talossani on

oltava musta elääkseen,

ollakseen oleva kuolevainen

eikä puhdas.

Niin kuin se yleensä on, kirkas

sille joka totuuden keksi:

vodkana sitä myydään

votkana juodaan.

2

Valkoiset patsaat jätän

Pushkinin museoon Pietariin

rihkamakojuihin niin

sisä- kuin ulkotiloissa, metroon

sekä tuhatvuotiseen videoon

Moskova-Mordvan valtakunnasta.

3

Jos musta tai valkoinen ainoa

mahdollisuus, niin hyvä kun on

300 ruplalla

valitsen mustan Pushkinin talooni

ja katselen pääni yli ulos

Lönnrotinkadulle :

eniten epäilyksenalainen se,

jonka en ole nähnyt tekevän mitään

4

Joskus, melko usein, tai melkein

aina ei päätä kaikilla Venäjällä

silti kaalia ei riitä toverille,

ei valkeaa tai mustaa listalla

punaisessa Mama Rosassa. Patsaita kyllä

tarjouksena niskan päällä

päiden tiputtajille. Köysi, luoti, nälkä

epäilemättä suosittu vaihtoehto.

Ei sitä tarjoilla, vaan on oikeus

kuolla joukkosi eessä.

5

Tai kaatua kaverin kuulaan

kantaakseen kamarijunkkerin arvonsa

niin kuin runoilijan kuuluu

sen kerran kun hän löytää

kuten Pushkin ja pitää pimeästä

kiinni kaksin käsin kunnes kuolema yksin

vei senkin sanan klo 14.45.

 

6

Mustan ässän hattu

poissaolon merkillistä valkeutta;

tyhjää lyövän hetken

Pu kinin aika ratsastaa

paperin ohi.

(Kaltio 3/2013, 8. Runoa tulkittu myös Pushkinin syntympäivillä Kuopiossa 26.5.2013)