Lähinnä runoilija Jyrki Heikkisen kanssa olemme miettineet jotain uutta juhlintaa patsaan iloksi. Sen jonkin hienon, pienen kiekuran saattaisi nimetä esimerkiksi kävelyrunoudeksi.
Kävelyrunouden motoksi ovat muotoutumassa sanat, joita voimme virittää lisää synttäreillä:
Kävelyrunous on ennen muuta ekologista
runoutta, hiljaista juurtumista ja yhteisöllistä taidetta, joka uusiutuu
suusanallisesti.
Kävelyrunouden käytäntö Pushkin synttäreillä voi tarkoittaa vaikkapa tätä:
kierretään Valkeisenlampi ja
polun varrella on runouteen liittyviä rasteja, jotka imponovoivat ihmistä
tärkeimpään: keskustelemaan toisen kanssa runouden kautta. Reitti jatkuu
Bierstuben kautta Sampoon, jossa jaetaan kaikki rastit kiertäneelle palkinto.
Mutta mikä, koetappa arvata.
Kehitteillä on myös kävelyrunouden dogma, josta lisää Puskinin patsaalla tavatessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistä! tjt