Aleksandr Blokin kuolema ja Pushkin

Pietarin Pushkinin talon Pushkin

"Kun Aleksandr Blok käsitti, että vallankumous johtikin tiukkaan vastakkainasetteluun sallitusta ja kielletystä, hän joutui syvään kriisiin eikä voinut enää kirjoittaa runoja.

Vuonna 1921 Puškinin kuoleman vuosipäivänä Blok puhui Puškinista ja hänen aikakaudestaan. Mutta Blokin sanat koskivat myös häntä itseään ja hänen sukupolveaan:

”Runoilijan päämäärä ei suinkaan ole se että kaikki tomppelit ymmärtävät hänen viestinsä; hänen tavoittamansa harmonia saa jotkut heistä valitsemaan inhimillisestä kuonakasasta jotain keskinkertaista kiinnostavampaa. Ennemmin tai myöhemmin aito harmonia tietenkin pääsee tuohon päämäärään; mikään sensuuri maailmassa ei voi estää tätä runouden perustehtävää... Rauha ja vapaus. Niitä runoilija tarvitsee luodakseen harmonian. Mutta rauha ja vapaus voidaan riistää... Ja runoilija kuolee, koska hänellä ei ole mitä hengittää, elämä on menettänyt merkityksensä.”

Taulupushkin Pushkin talossa.

(Jelena Kuzmina; Anna Ahmatova, koditon 1992, 81)


Aleksandr Blokin mielestä Puškinin tappoi ilman puute, ja hänen mukanaan kuoli kulttuuri. Sama toteutui melko pian Blokin itsensä kohdalla, Puškinista puhuessaan hän ennusti oman kohtalonsa. Blok kuoli 7. elokuuta 1921 sydämen uupumukseen ja aliravitsemukseen."

(Lähde: Anna Ahmatova: "Aleksandr Blokin muistolle", suom.Anneli Heliö.

Pushkinin kuolema ja Anna Ahmatovan Pushkin

Pushkinin kuolema 10.2.1837 Pushkinin museon talossa Pietarissa. Homage Jorma Puranen 2012.

Pushkinin kuolinnaamio.

"Kuka tietää, mitä on maine!
Millä hinnalla hän osti oikeuden,
armon tai mahdollisuuden, olla yllä kaiken.
Älykkäästi ja hilpeästi hän vitsaili,
arvoituksellisesti vaikeni
ja jalkaa jalkaseksi nimitti?...

7. Maaliskuuta 1943
Taškent


Suomennos Anneli Heliö

Pushkinin museon Pushkin.

Kun Anna Ahmatova ei enää saanut runojaan julkaistuiksi Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen salaisen julkaisukiellon vuoksi vuodelta 1925,
hän alkoi tehdä käännöstöitä. "Tuona aikana hän ryhtyi myös tutkimaan
Puškinia, runoilijaa, joka hänen sanojensa mukaan ´voitti ajan ja tilan
rajoitukset`. Ahmatova uskoi kulttuurin voimaan, hän koki välttämättömäksi
menneisyyden muistamisen, hän ei halunnut unohtaa.”
(Musej Anni Ahmatovoj, Leningrad 1991)

Museon Pushkin, 1950.

Ahmatovan Puškin-esseet on koottu kirjaksi nimeltä O Puškine. Hän on
tutkinut runoilijan historiallisia teemoja, keskeisenä kohteenaan miten
Pietarin kaupunki ilmenee Puškinin runoissa. Ahmatovan esseet käsittelevät
myös Puškinin kielellistä ilmaisua ja häneltä Ahmatova on omaksunut klassisen
yksinkertaisen, lakonisuutta tavoittelevan tyylin sekä arkaismien ja että juhlavan
pateettisuuden käytön kuin bysanttilaisessa kirkkokielessä, kuin myös tavan
käyttää kansanperinnettä sen kaikissa mahdollisissa tyylilajeissa.

Ahmatovan museon Pushkin ja Herra Tossavainen.

Puškinista tuli hänelle myös koodi, jonka runoista puhuessaan hän saattoi
tarkoittaa omia ´vaarallisia` säkeitään. Omien sanojensa mukaan hänen
runoissaan oli kolmoispohja."

Pushkinin museossa marraskuussa 2012

Markus Leikola, Iisakin kirkko ja hotelli Astoria Pietarissa 20.11.2012.

Kuva: Markus Leikola.

"Kotimuseot ovat sitten kummallinen instituutio! Me haluamme tietää, miten joku on elänyt - mutta esineistö ei tietenkään ole täsmälleen samassa kunnossa ja järjestyksessä kuin sankarin aikana.

Osa on mennyt rikki tai hapertunut, osan vei

perikunta mennessään, osa on aseteltu siten, että se sopii paremmin museon esittämään kertomukseen. Samaa tirkistelynhalua kuin vaatekaapin availuhaastattelut kotikuvineen aikakauslehdissä, näennäistä läheisyyttä, tavoittelemme otetta viitanliepeestä. Yhtä tietoista rekonstruktiota kaikki, ei todellisen elämisen tosikuvaa. Pah!

Mutta kun Pushkinin kotimuseossa Pietarissa tajusin, että tämä kuvan rautamötikkä hänen työhuoneensa seinustalla oli loota, johon runoilija laittoi käsikirjoituksensa, mielikuvitus tulvahti valloilleen: varmuuskopiovarasto! Siellä ne ovat kaikki olleet! Enkä hämmästellyt enää mitään, sillä en saanut silmiäni irti kuolleesta raudasta moneen minuuttiin."

(Markus Leikola, Kulttuurilehti Akku, 19.11.2012)

Pietarin Pushkinit marraskuussa 2012

Pushkinin talon Pushkin katsoo Nevaa Vasilin saarella.

Pushkinin talon Pushkin.

Pietarissa riittää Pushkinin patsaita, joita on kuvattu myös tänne.

Pietarin-reissujeni toiseen monumenttiin törmäsin sateisena iltana Taiteiden aukiolla, jossa mielenosoittajat toukokuussa 2012 lukivat ääneen Ruslania ja Ljudmilaa, kuten myös savolaiset samana keväänä Pushkin syntymäpäivillä.

Taiteiden aukion Pushkin.

Pietarin kolmannen monumentin, joka muistuttaa kovasti Kuopion patsasta, löysin tänään Vasilin saarelta Pushkinin talon edestä.

Sari Hakalan raportti Pushkinin syntymäpäivänä 6.6.2012: "Masu on täynnä lettuja."

"Tänään on Pushkinin syntymäpäivä. Perinteinen syntymäpäivä patsaalla, runojen kirjoittelu ja lukeminen, on tänä vuonna siirtynyt Runopuulaakin yhteyteen toukokuulle. Sinnikkäänä sinttinä tilasin kuitenkin itselleni muonituksen  ja kävin varastamassa paikallisesta puskasta onnenkukkasen runoilijalle. Sain ilahduttavaa seuraa. Reijo Valta tuli Oulusta asti osallistumaan hillittyyn bakkanaaliin...."

Näin alkaa Sari Hakalan raportti Pushkinin "oikeilta" synttäreiltä vuonna 2012 ja se löytyy täältä.

Runopiknikillä luettiin kolme tuntia Pushkinin runoelmaa Ruslan ja Ljudmila

A-P Kivinen, Lealiisa Kivikari, Olavi Rytkösen selkä, Sari Hakala ja Luuppa.

Marjo Heiskanen ja Irmeli Erätuli.

Pietarin protestikävelyllä mielenosoittajat lausuivat Aleksandr Pushkinin runoelmaa Ruslan ja Ljudmila. Mutta miksi juuri tätä romanttista Pushkinin läpimurtoteosta?

Raimo Turjanheimon lukuvuoro.

Tätä yritettiin selvittää tämänvuotisilla Pushkinin syntymäpäivillä lukemalla teos kokonaisuudessaan ääneen. Urakka alkoi vähän kello 11:00 jälkeen ja loppui tasan kello 13:57, kun läänintaitelija Marjo Heiskanen lausui kuudennen laulun loppusanat:

Ulrich Sturm lukee, edessä Leena Jauhiainen.

Pois huolet haihtuu, hälvenee,
kun korkeassa salissaan
Vladimir juhlii perheineen
tekoja aikain menneitten
ja päivän kauas kadonneitten.

Runoilija A-P Kivinen Jyväskylästä.

Sari Hakala ja Hesarin Pietarin-juttu 21.5.12.

(Aleksandr Pushkin: Kertovia runoelmia, suom. Aarno Saleva, Artipictura 1999, 19-103)

Jukka Kervinen lukee, Luuppa läähättää.

Lukujen aikana syntyi erilaisia teorioita siitä, miksi runoelmaa lausuttiin Nevski prospektilla ja Pietarin Pushkin-patsaalla sunnuntaina 20.5.2012. Teoksessa on ilmiselvää vallan ja valtaa pitäneiden runoilijoiden pilkkaa, mutta niin on muissakin Pushkinin runoissa.

Ehkä protestikävelyllä olisi voitu lausua mitä tahansa Pushkinin tekstiä? Kun mielenosoittajat marssivat Pushkinin säkeitten suojeluksessa, miliisin oli hankala hyökätä kansalliskirjailijan kunnioittajien kimppuun.

Jukka-Pekka Matero harjoittelee.

Valkeisenlampi 27.5.2012.

Sunnuntainen runopiknik Pushkinin patsaalla päätti kolmepäiväisen lavarunofestivaalin Kuopiossa.

Ja tämän runoelman Jukka Kervinen kirjoitti Puhskinin syntymäpäivillä esitettäväksi. (Oikeana syntymäpäivänä, keskiviikkona 6.6. ainakin Sari Hakala aikoo tuoda kukkia patsaalle).

Holpainen
(Muurahaisen tarina).

Holpaisen isä vetää purilailla
suolasäkin kartanolle.
On lumettoman ajan pää painuksissa:
Sanoo:”Kuin luokkipuu painuu mies muotoonsa täällä”

Markkinoilta vaihtohevonen
kiskoo kuolleen miehen
vieraaseen pihaan.
Äiti painaa itseään vasten
sen rinta soi kuin rumpu

Saksalaisen poika hakkaa
lesken kuusikon
Raha muuttuu paperiksi
ja leipä loppuu taloista
Auringonnousun palossa
täydentyy
yön tähtikirkas kuolema.

Nälkäinen kansa kävelee jälkensä
lumiseen maahan.
Käki kukkuu alkukesän kuolemaa
vihne kurkussa
turpoaa
tähkä




Tuhkalla ruokittu maa
taikoo viertäjän ranteesta
talollisen viljan

Lumi kinostuu
hiiltyneille rinteille
hautaa aurankiertämät kalliot.
Keväällä Holpainen,
vuodenkiertokoulussa
nälän maantieteen
oppinut
laskee reppunsa
väkipirtin lattialle.

Kuopio!

Maailman alusta asti olleet tähdet
näkivät
kuinka meri muuttui makeaksi ja erämiesten harhailuista
syntyivät talot
mutta saksalaisen poika sanoi:
”Tälläista ei ole vielä nähty!”
Hän rakensi huoneisiinsa
hengettömän tekijän,
hämärästä hämärään humisevan koneen
jonka kiertokangen liike
herätti kaupungin
ja opetti sen elämään
patruunoiden tahtiin.


Noustiin korkealle
nähtiin kauas
nähtiin tähdet ja Jumala taivaassa
noustiin kauas
nähtiin
miten metsä lähti Englantiin
miten Pietariin
kyyttöjen tuotto

Puu lähti
Voi lähti
Ihmiset lähtivät
Holpainen karisti 
talollisen hartioiltaan
ja näki naisensa puistossa
missä vaskinen soitto
värisytti rintaa

Näki naisensa tansseissa
missä viulu kitkutti ja klarinetti,
ja missä hampaaton akka taputti
kun juopuneet kisällit
tapailivat askeliaan

Näki keinumäkien pyörinässä
kun elämä nosti
puiden latvojen yli
ja vilautti järvet
ja maisemat
ja kaiken mikä maailmassa
ihaninta on!

Kun puuttuu onni
tai jäinen tahto…
voi sinua Holpainen!
Saksalaisen poika
lähti keikkuvilla kieseillään
ja jätti humisevan koneen.
Hengetön tekijä
naksahteli pakkasessa
Vuokrahuoneisiin tehty elämä
hiipui pois

Lukkarinlahti
voitettiin vedeltä.
Maljalahden malja
taytettiin.
kärsimyksellä.
Maata vyötettiin rautavantein
kun Holpainen lapioi
kahdeksankymmenen pennin päiviään
Rättimäessä
ympärillään kovuuden
katkeroittamat miehet
sekä ne
joille keisarin laki takoi kahleen
ja jotka viimein
toinen toisensa jälkeen
outoihin asentoihin
nostettiin.

©JUKKA KERVINEN

Pietarin protestikävelyllä lausuttiin Pushkinia

"Turistit luovivat opposition 
joukossa Pietarin pää-
kadulla Nevski prospektilla, 
kun 500-700 protestoijaa 
käveli Iisakin kirkolta Taiteiden 
aukiolle sunnuntaina.


Ihmisillä oli 
mukanaan opposition tunnuksiksi 
muodostuneita valkoisia 
nauhoja ja ilmapalloja.


Poliisi ohjasi liikennettä ja
otteet 
olivat 
korostetun 

Pietarin Pushkin.

rauhalliset.


Taiteiden aukiolla 
protestoijat kerääntyivät runoilija
Aleksandr Pushkinin patsaalle.
Ihmiset ottivat toisiaan kä-
destä kiinni, kiersivät 
patsasta ja lausuivat Pushkinin runoel-
maa Ruslan ja Ljudmila.

Kitaran säestyksellä 
esitettiin yhteislaulu 'Putin suksi
Magdaniin'. Poliisi ilmoitti,
että laulu on lainvastainen.
Ketään ei pidätetty."

(Anneli Ahonen, Helsingin Sanomat 21.5.2012)

Synttärit juhlitaan 27.5. Runopuulaakin kanssa

Tänä vuonna Pushkinin syntymäpäiviä juhlitaan Runopuulaakin kanssa sunnuntaina 27.5. klo 11:00 alkaen entisellä paikalla. Entinen on myös ohjelma, kuten myös tarjoilu.

Runopuulaakin SM-loppukilpailun kaikille avoin keräilyerä 25.5. runoillaan ravintola Maljassa Kuopiossa klo 18:00 alkaen(2 parasta lauantain loppukilpailuun) ja 10 kilpailijan valtakunnallinen finaali lauantaina 26.5. ravintola Maljassa klo 18:00 alkaen.

Finaalin jälkeen esiintyy vuoden 2010 voittaja Jukka Kervinen orkesterinsa Belleville kanssa. http://www.jukkakervinen.fi/

Ja sunnuntaina on sitten ne synttärit eli runopiknik klo 11 Valkeisenlammen rannalla, Pushkinin patsaalla.

Lisätietoja finaalista ja keräilyerästä: Taina Laitinen, Kuopio Festivals 040 5629 321 sekä Runokukko 040 562 0836 ja 050 381 6250 ja www.runokukko.blogspot.com

Lauantain loppukilpailu striimataan suotana nettilähetyksenä karsintapaikkakunnille (kisastudiot pystyyn!) Lisätietoja striimauksesta Antti Tuovinen Snellman -kesäyliopisto
puh: +358 44 7462849

Tervetuloa Kuopioon lavarunoilijat, runon ystävät, kannustajat. seuraajat ja muut sanan kuljettajat!!!