keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

Ukraina-runo I ja II

I Putinin kanzallizhymni Gozudarztvennyi gimn Rozzijzkoi 


Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z . . . 

II

Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z 

PS
"Ukraina II" runoiltu sen jälkeen, kun Levada selvitti Putinin kannatukseksi 83 prosenttia 31.3.2022 julkaistun uutisen mukaan. Sotiminen on jälleen lisännyt presidentin kannatusta yli 10 prosenttia.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2022

Ukraina-runoja Puškinin patsaalla

Venäjän hyökättyä Ukrainaan on herännyt ajatuksia siitä, onko Puškinin patsaalla oikeutta olla Valkeisenlammen rannalla.”

Kuopion kaupunginteatteri 22. maaliskuuta 2022.

Tämä on toimittaja Heidi Kuosmasen jutun lähtökohta Savon Sanomissa 23. maaliskuuta 2022. Yhtään patsaan kaatajaa jutussa ei mainita. Sen sijaan runoilijapatsaan olemassaoloa eivät pidä ongelmallisena museonjohtaja Anna Vilkuna, Suomi-Venäjä-seuran järjestöpäällikkö Riku Savonen ja kirjailija Jouni Tossavainen.

Savon Sanomat
23.3.202, 2.
Kainalojutussa Puškin-myyttiä valottaa Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin apulaisprofessori Marja Sorvari.

Jos Puškin oli kiinnostunut ukrainalaisesta kansankulttuurista ja ”edesauttoi Ukrainassa syntyneen kirjailijan Nikolai Gogolin uran alkuun”, niin Kuopion kirjaston ensimmäisessä Runokantissa (21.3.2022) mietittiin, miten muuten kuin kiinnostusta osoittamalla runoilijat auttaisivat ukrainalaisia Putinin sotilaallisen erityisoperaation alettua 24.2.2022.

Savon Sanomat 23.3.2022, 3.
Ensimmäisenä taiteellisena mikro-operaationa Kaisla Pirkkalainen kirjoitti kirjastossa ja esitti Runokantissa sota-aikaamme liittyvän runon, jonka voisi julkaista vaikka tässä blogissa. Kuten myös muita Ukraina-tekstejä aina siihen asti, kun niitä tulkitaan Valkeisenlammen rannalla lauantaina 4. kesäkuuta klo 12.00 alkaen.

Ukraina-tekstin esimerkistä käy virolaisen Kristina Ehinin 24.3.2022 kirjoittama runo "Sodan sanat", jonka tapasin fbookissa.

Eileõhtune uus luuletus:
SÕJASÕNAD

Sillutisepragudest ja rentslimudast puhkeb
diversante, luurajaid ja õhutõrjejuhte
Javeline, hulkurdroone, spioone, laskepesi
tärkab nagu tagaaias lumikellukesi
Bayraktare, kaevikuid ja plahvatavaid tanke
sigineb kui riigimetsa lageraielanke
Alles eile nägime, kuis käibesõna VIIRUS
troonilt tõukas uus rakett, mil hüperhelikiirus
Luganski rahvavabariiki tunnustas Donetsk
Venemaa ja Eritrea ja ongi vist konets
Lapsed imestavad, miks nii tihti suurte jutus
korratakse sõnu nagu odav gaas ja kütus,
kobarpommid, tiibraketid, küüditamisbussid
tungivad me keelemulda nagu vihmaussid
Idas plingib tuumanupp ja tankis lehkab vobla
Olen ikka vältinud sõimusõna TIBLA
Ennustan, et seegi sõna läheb jälle moodi
joostes rohupoodi ostma letialust joodi
Käsilolevat raamatut saab ette tellida siit:
Uusi runo eiliseltä illalta:
SODAN SANAT
Pidän taukoa päällystystangoista ja pitsiriisistä
sukeltajia, ampujia ja lentosotamiesjohtajia
Javeline, hawk drone, vakooja, laskin
herää kuin lumikellot takapihalla
Bayraktare, kaivot ja räjähteet
kuulostaa valtion metsälagerilta
Vasta eilen nähtiin, että salasana oli VIRUS
Valtaistuimelta lensi uusi raketti, hypertensionopeudella
Donetsk tunnusti Luganskin kansantasavallan
Venäjä ja Eritrea ja kai se on lentokone
Lapset ihmettelevät miksi suuret puheet niin usein
sanat toistuvat kuin halpa bensa ja polttoaine,
Cobaaripommeja, siipiohjuksia, tankkausbusseja
tunkeudumme kieleemme kuin sadesudet
Ydinuppi on plingib ja vobla makaa tankissa
Olen edelleen vältellyt sanaa TIBLA
Ennustan, että tällainen sana tulee toistumaan
Juoksen ruohokauppaan ostamaan juomaa tiskin alta
Luovutuskirjan voit tilata ennakkoon täältä:



keskiviikko 2. maaliskuuta 2022

Puppelin synttärit 4.6.2022 klo 12.00

 Muutamia päiviä sitten oli kansliasihteeri Heikki Viitala ilmoittanut luopuvansa ehdokkuudesta III kaupunginjohtajan virkaan. ’Harkittuani antamaani suostumusta sosiaalisen apulaiskaupunginjohtajan vaalia varten olen tullut siihen tulokseen, että pystyn parhaiten edistämään Suomen ja Neuvostoliiton välistä yhteistyötä Kuopion läänissä nykyiseltä virkapaikaltani, jonka vuoksi kunnioittaen peruutan antamani suostumuksen’.” Savon Sanomat Kuopiosta. (Tauno Bergholm Suomesta saksittua 1955 –75 Otava 1976, 152.)

Savossa päin sanotaan, että Kuopion viimeiset puutalot pysyvät kasassa kanslianeuvos Heikki Viitalan (1943–2019) laatoittamalla tiellä. Laattojen lisäksi mikään vähäisempi saati merkittävämpi kulttuuriin liittyvä toimi ei edennyt Viitalan valtakaudella ilman kansliasihteerin (SKDL) myönteistä suhtautumista. 

Niin viimeisen päälle sihteeri hallitsi sekä kansliabyrokratian että Suomen ja Neuvostoliiton välisen yhteistyön.

Yhteistyön hedelmiä on Pihkovan kaupungin lahjoittama Puškinin patsas. Yhtä hyvin Valkeisenlammen rannalla saattaisi seisoa Lenin, jota neuvostoliittolaiset tarjosivat hyvän YYA-hengen vodkaakin vahvemmaksi tukipilariksi. Vastalahjaksi kuopiolaiset esittivät Kekkosta, mutta virkaoletettujen pidoissa päädyttiin Sibeliukseen.

Savon Sanomien kulttuuritoimittajana sain tutustua kansliasihteerin työskentelytapoihin sekä vastineiden että tupakansavun muodoissa. Kyseiset vaikutteet ilmenevät jossain määrin lyhytproosateokseen Sivullisia (2011) yhdessä sivullisessa, joka alkaa virkkeellä 

”Virkamies Nikotin, virassa oleva, kärsi eräässä olemattomassa virastossa”.

Ainakin kerran Viitala myönsi rahoitusta myös Puškinin syntymäpäivien juhliin, jotka aloitettiin patsaalla vuonna 1994. Vuoden tauon jälkeen Puppelin synttärit jatkuvat jälleen lauantaina 4. kesäkuuta 2022 klo 12.00 alkaen. Edellisistä synttäreistä vastasi oululainen Reijo Valta, tänä kesänä kuopiolainen runoilija Jyrki Heikkinen.