Pusselin synttärit maaanantaina 6.6. klo 18:00 --

Aleksandr Pushkinin vuoden 2011 syntymäpäivät runoillaan Kuopion Valkeisenlammen rannalla maanantaina 6.6. klo 18:00 alkaen.

Tarjoilu on pääosin samansuuntainen kuin edellisten vuosien syntymäpäivillä, ja "läänineläinlääkäri" Marjo Heiskasen blogikomentissaan "Pusselin synttäreiksi" nimeämien juhlien ohjelmakin alkaa valmistua:

- Viime vuotinen "läänineläinlääkäri" Sari Hakala rakentaa muistomerkin korvapuusteilla
- Taiteilija Andy Wall muistelee kansliasihteeri Heikki Viitalaa eli pitää juhlapuheen
- Marjo, Jouni, runoilija Jyrki Heikkinen ja kuvataitelija Jaakko Rönkkö lääkäröivät sieluja ruumiisiin niin, että runoilut eivät lopu kesken vaan yltyvät peräti elämällisiksi.

Lisätietoja Facebookin Poetry Slam -ryhmästä: https://www.facebook.com/event.php?eid=218322718186625

Александр Пушкин в 2011 году рождения поэзии Куопио Valkeisenlammen на пляже в понедельник, 6,6. начиная с 18:00.

Обслуживание по существу же, как и предыдущие годы, дни рождения, и "провинциального ветеринара" Marjo Heiskanen blogikomentissaan "Pusselin рождения или что-то" назначенные фестиваля Программа начнет быть завершена:

- В прошлом году в "провинциальных ветеринара" Сари Хакала построить памятник булочек с корицей
- художник Энди стены помнят Управления секретарь Хейки Viitala, т.е. речь
- Марджори, Юни, поэт Юрки Heikkinen и художник Джеймс Rönkkö lääkäröivät души трупов, так что поэзия не закончится, но растут столько, сколько elämällisiksi.

Для получения дополнительной информации о группе того, Поэзия шлема: HTTPS: / / www.facebook.com/event.php?eid=218322718186625

Ehkä tapahtuma | May Be Happening 6.6.2010

Pushkinille sunnuntaina 6.6.2010: Ehkä tapahtuma | May Be Happening in Kuopio near by bond of Valkeinen.

14:34

Pushkinin patsaalla kukan kukkaa;

24-vuotias pronssisoturi nimeltä Unohdus.

Tuttu nyökkää tietämättä miksi istun tässä;

piilotan viinit kassiin jossa odottavat korkkaamattomat kirjat.

Sade ampui otsaan tarkkoja osumia;

aurinko tervehtii lammen limalauttoja kuumottaen.

Mummo katsoo pitkään ennen kuin tunnistaa patsaan tai runoilijan;

poistuu paikalta niin nopeasti ja pitkälle kuin ehtii ja pääsee.

Ehkä joku saapuu kaveriksi May Be Happeningiin;

15:01

Kippistämme!

Runoilija Jyrki Heikkinen pyöräili siirtolapuutarhan mökiltä, ja seuraavaksi saapuu toinen taiteilija Sari Hakala, joka ojentaa Pushkinille pihlajan kukat. Sitten tapahtuu ihmeitä: myös Piia Julkunen pyöräilee kaveriksi.

15:17

Jyrki Heikkinen lukee hetki sitten kirjoittamansa runon:

"Ei hemmetti täällä
mitään muista
kun tekee kauppansa karvas rypäle
jota ei suru taita,
vaan mukittaa samalla värillä
kuin kevyt ja näppärä,
tuhon jäljistä paina mieleen
noki
tai se kun on vinossa istunut pitkään,
miksi
miksi kankea olento ei pysy ikisuorassa
niin kuin kiveen päässeet,
kaksi sormea
on yhdessä otsalla,
kumarran Teille
voikukan poski"

15:39

Sari Hakala lukee ja videoi juuri kirjoittamansa runon:

"Ehkä minä kävelen
leväisen veden reunaa ja
kiipeän puuhun

poimin sinulle pihlajan kukan.

Olet niin kaunis
runoilijat sivullasi hymyilevät
nousevat ylös
tervetuloa
meillä on juhlat

Kaadamme viinimme kupeellesi
olet niin nuori
ja liikkumaton."

15:50

Seuraamme liittyy taiteilija Jaakko Rönkkö.

16:07

”Ryssä hyökkää vielä”, ennustaa mies Etelä-Pohjanmaan suunnasta.

16:25

Ylilento; vesitason toinen pommi on poissa, ilmeisesti Pohjanmaan puolessa.

16:26

Anname 26 pistettä yksinäisen mummon sauvakävelytyylille. Alimmillaan pisteet tipahtvat yhdeksään nousten huippuunsa 35:ssä asteikolla 1 – 10. Lenkkeilijän ohittaessa viidennen kerran päätämme seuraavalla kierroksella ohjata hänet stadionin portista ulos.

17:01

Otin kuusen.

Kukin vuorollaan.

17:07

Jyrki lukee kokoelmastaan Hieno, pieni kiekura runon, jonka hän kirjoitti Pushkinin vaikutuksen alaisena bussimatkalla Savonlinnasta Punkarjun metsämuseoon Lustoon. Runo "Kuusen alla" löytyy sivulta 36 ja alkaa näin:

”Miten kaikkein varjeltavin väännetään /

juurikourasta, pakenee kolmen nuotion läpi /

juovikkoon, paljastuu, säntää suteen /

aivastetaan varpuseksi //

iskeytyy haukan seinään sydänsykky...”

17:12

Jaakon piirrettyä muotokuvat Sarista ja Juutilaisesta kuuntelemme Rönkön runon, jonka Jyrki kuvailee ”eettiseksi vuodatukseksi Pushkinin kainalon alta”:

”Oi Russia,

Mieluummin olisin kukkiva ruusu

Gontsarovan maalauksessa

kuin kuoleva sotilas Tshetsheniassa.

En voi puhua rakkaudesta

en edes kiintymyksestä

en edes vihasta – isosta tai pienestä.

Olen vain vino

lenkki välttämättömyyden ketjussa

Iso viha ei tavoita minua enkä

palaa Syvärille

koska harhaduin luulemaan karhua jänikseksi

ja nielen niitä karvoja vieläkin.”

17:39

Poliisauto ohittaa.

17:46

Nautimme Piia Julkusen runon:

”Parasta tapahtuu juuri nyt

dementiaa aiheuttavaa kusta

ja ehkä myös nautiskelma

joitakin harhaisia sanoja

läsnä, tässä”

18:50

Jyrkille saapuu kaksi vierasta, Martti ja Elisa, jotka jakavat seurassaksemme tölkillisen olutta. Pullot ja tölkit kerää muovikassiinsa nainen, jonka mukaan viinaa juomatta pysyy terveempänä.

20:03

Aurinko pysyy pilvessä. Viini on loppu, kirjat jaettu ja omistuskirjoitukset laadittu. Vasta kuppilassa tunnemme, miten nopeasti tulee kylmä.

2004

Pentti Vänskä, Mihail Kuzmin, Sirpa Pääkkönen ja Jukka Mallinen.

JUONTAJAN JUONI
Kuopion kaupunginteatterin ala-aula 6.6.2004

Olavi Rytkösen avaus:
- Tervetuloa:

1. Runoilijaa juhlitaan parhaiten runoilemalla, joten Pohjois-Savon kirjallisen yhdistyksen Vestäjien runoilijoista aloitti eilisen Torislamin kakkonen Esko Lovén.

2. Kuopiossa on nykyisin enemmän kirjailijoiden patsaita kuin eläviä kaunokirjailijoita, joten seuraavaksi keskustelevat Maria Jotunin ja Aleksandr Pushkin patsaat Tossavaisen runossa Pushkin hyvä, sanotaan teatterin edessä.

3. Runon jälkeen puheenvuoron saa Raimo Vihonen, joka kertoo millaista yhteistyötä runouden ja kuvataiteen välille on suunniteltu Kuopiossa?

4. Venäläinen runoilija Marina Tsvetajeva kysyi: "Kuka mennyt tai olemassaoleva runoilija ei olisi neekeri?" Nyt tämän päivän kuopiolaiset neekerit Leena Raveikko, Raija Pohjolainen ja Irmeli Kornienko saavat runoiluvuoron.

5. Johdantona pietarilaisen päävieraamme Mihail Kuzminin runoille kuullaan Tossavaisen runo Pietarin tiellä.

6. Mihail Kuzmin ja Jukka Mallinen.

7. Keskustelu. Ketkä paikalla Venäjä-Klubista? Onko Jaakko Rönköllä aluksi kommentti aikaisemmin kuultuun? Jos on, niin hyvä. Jos ei, onko yleisöllä kysyttävää. Jos ei, niin Tossavainen kysyy.

Loppu: kiitos järjestäjille Elävien Runoilijoiden Klubi, Vestäjät, Kuopion kaupunginteatteri, Kuopion kulttuuritoimisto ja Kuopion matkailupalvelu.

KUOPION KULTTUURITOIMISTOLLE


Runokukko (Jouni Tossavainen ja Olavi Rytkönen) anoo Kuopion kulttuuritoimistolta 1 220 euron avustusta 11. Pushkinin syntymäpäivien järjestämiseen 6.6.2004.

Yleistä:
Runokukko ja Elävien Runoilijoiden Klubi juhlivat jälleen Aleksandr Pushkinin syntymäpäiviä runoilijan Valkeisenlammen patsaan tienoilla. Päävieraaksi on luvassa venäläinen runoilija ja Kuopiosta Argument & Fakt -lehteen juttua kirjoittava Michel Kuzmin, jonka tapasin Pietarissa syyskuussa 2003.
Kesäkuun 6. on sunnuntai, joten tilaisuus voi olla päivällä. Tilaisuuksia voi olla kaksikin, koska Pohjois-Savon kirjallisen yhdistyksen Vestäjien ja Venäjä Klubin osalta ohjelman suunnittelu on kesken, ja Pushkinin patsaalta voidaan siirtyä jatkamaan runoilua, luennointia ja keskustelua sisätiloihin.
Sateen varalta (puoli ja puoli -mahdollisuus edellisten kymmenen tilaisuuden perusteella) varaisin Kuopion kaupunginteatterin ala-aulan, jonka vuokrasta ei ole kiinteää ohjetta. Tila mahdollistaa tarjoilun.

Ohjelmassa:
- Vestäjien osuus, josta sovittu alustavasti pj. Ritva Kolehmaisen kanssa puhelinkeskustelussa 27.2.2004
- Venäjä Klubin osuus, josta tietää Kari Turunen (0400 - 573 191)
- Pietarilaisen runoilijan Michel Kuzminin ja suomentaja Jukka Mallisen Pushkin ja omat runot
- Jouni Tossavaisen Pietarin tiellä -runo kokoelmasta Liiketoimintasuunnitelma, Like 2004, saatavana myös venäjäksi
- Keskustelussa mukana taiteilija Jaakko Rönkkö (Ars Libera)
- Juonto Olavi Rytkönen

Kulut:
- Kuzminin matkat Pietari - Kouvola - Kuopio - Pietari, juna 100 euroa
- Mallisen matkat Helsinki - Kuopio - Helsinki, juna 2 x 44 euroa 88
- Vierailijoiden majoitus 2 x 75 euroa 150
- Vierailijoiden ja esiintyjien päivärahat, käännös- ja esiintymispalkkiot
Lukukeskuksen ohjekustannusten mukaan:
- Kuzmin ja Mallinen 2 x 210 euroa 420
- Vestäjät, Venäjä Klubi, Jouni Tossavainen ja Olavi Rytkönen 400
- Kaupunginteatterin ala-aulan vuokra ja äänentoisto 50
- Ilmoitukset, markkinointi ja tiedotus 300
- Muut kulut 50
---
Yht. 1 558 euroa

Tulot:
- Kuopion kaupungin avustus 1 220 euroa
- Elävien Runoilijoiden Klubin avustus Kuzminin ja Mallisen matka- ja yöpymiskuluihin 338 euroa sovittu alustavasti Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja Mirja Halosen kanssa puhelinkeskustelussa ja sähköpostikirjeenvaihdossa

Tulos:
Mahdollisuus tavoittaa noin 50 -- 100 savolaista runouden ystävää paikan päällä. Radio Savon, Savon Sanomien, Ylen tv:n Itä-Suomen alueuutisten, Viikkosavon, Kotikaupunki-lehden ja Uutiskukon kautta mukaan pääsevät myös muut. Kuopiosta juttu pietarilaiseen Argument & Fakt -lehteen. Vestäjien, Venäjä Klubin, Jouni Tossavaisen, Michel Kuzminin ja Jukka Mallisen tekstien käyttöoikeus Pushkin kävi täällä -julkaisussa, johon kootaan teksti- ja kuva-aineisto Kuopiossa järjestetyiltä Pushkinin syntymäpäiviltä.

Kuopiossa 27. 2. 2004
Runokukon puolesta
Jouni Tossavainen
Lönnrotinkatu 38
70500 Kuopio
017 - 261 7473, 050 - 381 6250

Toteutuneet kulut:
- Kuzminin matkat Pietari - Kuopio - Pietari 840 ruplaa noin 280 e. + Kouvola - Kuopio 32 euroa, yht. 312 euroa
- Mallisen matkat Helsinki - Kouvola - Kuopio 20,20 + 24 euroa,
yht. 44, 20 euroa
- Vierailijoiden majoitus Lönnrotinkatu 38: muikkukukko ja muu ruoka 31,30 + 27,10 euroa sekä juomat 64,53 euroa, yht. 123 euroa
- Markkinointi: Pietarin tiellä -juliste 27 euroa
---
Yhteensä 506 euroa
Kuopiossa 6. 7. 2004
Jouni Tossavainen

MIHAIL KUZMIN
s. 1949

Mihail Kuzmin aloitti runojen kirjoittamisen 1964 -- 1965. Hän opiskeli psykologiaa Leningradin yliopistossa 1971 -- 1976.
Vuodesta 1974 vuoteen 1989 Kuzmin oli Leningradin karikatyriklubin (cartoonists) teoreetikko ja kirjoitti artikkeleita Venäjän ja ulkomaiden sarjakuvapiirtäjistä:
”Sellaiset taiteilijat kuin Roland Topor, Cardon, Miroslav Bartak, Tomi Ungerer, Gormelin, Sergei Tiunin, Jiri Sliva, Bosc, Mose, Andrzej Mleczko, Leonid Tischkov ovat paradoksaalisella ajattelullaan vaikuttaneet sanataiteeseeni.”
Kuzminin ensimmäinen runojulkaisu oli viikkolehti ”Liettuan kalastajassa” (Klaipeda) venäjäksi ja liettuaksi 1983.
Maanalaisina julkaisuina ilmestyivät kokoelmat ”Idees-fixes”,1980, ”Kiehuva dialogi”,1980, ”Itsepakottamisen pulssi”, 1982, ”Päivän lehdet - yön juuret”, 1983, ”Talo, jota utopiat lämmittävät”, 1985, ”Paperikatedraali”, 1987.
Ennen perestroikaa Kuzmin julkaisi lähinnä Baltian maissa sekä Puolassa. 1980-luvun lopussa hän julkaisi venäläisissä runousaikakauslehdissä ”Poezija”, ”Petropolis”, ”Junostj”, ”Arion”, ”Futurum Art”, ”Zvezda vostoka” sekä ”Venäläisen verse libren antologiassa”.
Vuodesta 1985 lähtien Kuzmin työskenteli suuressa pietarilaisessa päivälehdessä SMENA, jossa hän julkaisi runoja ja esseistiikkaa. 1990 - 1992 hän veti Smenan kirjallisuussivua ”Tik-tak”. 1996 -- 2003 Kuzmin johti Smenan kulttuuriosastoa.
Joulukuusta 2003 lähtien Kuzmin on työskennellyt aikakauslehdessä ”Taiteen uusi maailma”.

Internetissä:
http://www.futurum-art.ru/svezhij/kuzmin_stixi.htm
http://www.arion.ru/mcontent.php?year=2002&number=73&idx=946
http://www.futurum-art.ru/svezhij/m_kuzmin.htm
http://art.kolohouse.ru/pages/autors/kuzmin.htm
http://art.kolohouse.ru/pages/works/kuzmin.htm
http://www.ozon.ru/context/detail/id/248476/?type=313

”Jotta kuva työstäni olisi selvä, minun on sanottava, että en kokenut koskaan itseäni dissidenttirunoilijaksi. Enkä ylipäätään taistellut neuvostovaltaa vastaan. Päinvastoin, ankarana neuvostoaikana yritin sensuurista huolimatta julkaista teoksiani mitä uskomattomimmissa (välistä huvittavissa) julkiasuissa. Kerran löin vetoa ystävieni kanssa ja julkaisin tekstejäni yli kymmenessä yliopistolehdessä, mm. Kaliningradin, Permin ja Novosibirskin yliopistolehdissä.
Pidän runoudesta, joka ei tuputa lukijalle yksilöllistä kokemusta (yhden ihmisen iloja ja suruja), vaan näyttää hänelle jotain olemisen, muistin, intuition, maun syvimpiä lakeja. Ts. todellinen runous on kappaletavaraa: onnistuneet runot voi laskea sormin. Runoutta ei voi laittaa liukuhihnalle.”

JUKKA MALLINEN
s. 1950, fil.kand. Moskovan yliopisto 1978

Kääntänyt paljon uutta venäläistä kirjallisuutta, mm. runoantologian "Päämäärä vie meitä ympyrää" ja proosa-antologian "Hauskat hautajaiset", Jevgeni Popovia, Vladimir Sorokinia, kaksi nidettä Joseph Brodskyn runoja, uutta pietarilaista filosofiaa: Valeri Savtshukin "Veri ja kulttuuri" sekä Andrei Demitshevin "Kuolema työssä".
Kirjoittanut mm. Venäjästä, Valkovenäjästä, Tshetsheniasta ja Keski-Aasiasta.
Järjestänyt monenlaisia kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtumia Venäjällä ja IVY-maissa.


MIHAIL KUZMIN
Suom. Jukka Mallinen

HERMETISOINNIN POISTOYRITYS

Murhe on romaanin dekandentti muoto.
Ikävä - hiljaisuuden filosofinen ulottuvuus.
Joka kolmannella kirjoitushullulla
törröttää hörökorvat.

Epätoivo sekoittaa leveysasteet pituusasteisiin.
Kuolinkamppailu on rakastunut entisaikoihin.
Espanjalla on runsauden pulaa Don Juaneista,
jotka hyppäävät pituutta.

Epidemia keräilee anekdootteja.
Onnettomuustapaus on valmis kuolemaan
ja vain aatteellisesti konkurssin tehneet
eivät rakasta laulamista...

MAGNEETTIKENTÄT

On oltava unohdettu nimi
ei saa olla muistomerkki

On oltava myöhästynyt juhla
ei saa olla kiitollinen

On oltava orvoksi jäänyt salaisuus
ei saa olla uskova

On oltava kuollut tienristeyksessä
ei saa olla ihminen

VAJOAMINEN IRREAALISEEN

Läpitunkeva katsanto nöyrään murheeseen...
Oli vai ei alussa sana?

Vilpitön valitus nitisevällä vuoteella...
Onko kukaan nähnyt totuutta nukkuvana?

Iso polttohaava keskellä taskua...
montako askelta pyhään petokseen?

Piilottelevan omantunnon sisäinen ääni...
Onko maailmassa murheisempaa kertomusta?

Täsmäisku kaikkeuden takaraivoon...
Paljonko Herralla on nakkikioskeja?

JUHLAN JANO

Hukkuvat filosofit
hukkuvat runoilijat
hukkuvat turistit
kotirouvat
ja torvensoittajat
mutta rotat
kipittävät
laivalta tanssiaisiin...

Tuhoutuvat kaivosmiehet
laskuvarjomiehet
geologit
lentäjät
ja speleologit
mutta myyrät
kaivavat
käytäviä tanssilattian alle

Palavat laiskurit
mämmikourat
ja heittiöt
hajamieliset ihmiset
ja itsevarmat palomiehet
mutta yöperhoset
lentävät
kabareen valoihin...

Kuolevat ohukaiset
ja paksukaiset
kaljut ja kampurat
ja pitkänenäiset papirosseineen
mutta bakteerit -
osallistuvat
mysteereihin...

EUKLIDEEN IHMISKUNTA

Seitsemän numero on kärpästä pelottavampi.
Virtahepoja rakastaa numero viisi.
Numero kuusi aiotaan adoptoida
kylässä vanhan naisen luona.

Numero kahdeksan on lääketieteen professori:
hoitaa flunssaa syövältä.
Numero neljä kerää vadelmia
sinne päin.

Numero yksi filosofoi rankasti:
kiskoo Hegeliltä karvaturkin.
Rakastuu hiljaa Zarathustraan
ja löytää Kantista kirpun...

Ja jälleen tuoksuvilla tyynyillä
huvittelee viisas nolla:
sen hopeisilla huulilla
Don Juanin känsä.

ALKEISYKSIKKÖ ”EN”


En saa ajettua painavuutta televisioruudulle...
en rakastuttua lehden rivien välissä...
filosofoitua itsepetoksesta...
kohdattua kohtaloa vihannesvarastossa...

En saa keksittyä loppusointua oluttuopille...
löydettyä patongille telinettä...
paettua kollektiivia...
en jaksaisi odottaa kapinaa...

En pääse eroon epäuskosta...
saa itkettyä sateessa...
lopetettua kaksinaamaisuutta...
siirrettyä elämääni myöhemmäksi...

SENSAATIO

1 + 1 = 1
2 + 2 = 2
3 + 3 = 3
4 + 4 = 4
5 + 5 = 20

TUHATVUOTINEN ELÄMÄ


Aatami suutelee Eevaa ensimmäistä kertaa,
vaan Eeva onnittelee häntä kultahäiden johdosta.
Aatami ostaa auton,
vaan Eeva päästelee sillä 200 km tunnissa.
Aatami taistelee kurjuutta vastaan,
vaan Eeva synnyttää hänelle heti neljä lasta.
Aatami ymmärtää, mikä on elämän tarkoitus,
vaan Eeva tuntee, ettei enää rakasta häntä.
Aatami tekee vallankumouksen,
vaan Eeva vaihtaa muotia.
Aatamista tulee presidentti,
vaan Eeva pitää parempana ohjailla valtiota.
Aatami kuolee palkkamurhaajan luotiin,
vaan Eeva kauhistuu, että on jo vanha nainen.

RYÖSTETTY INDIVIDUALISTI

Etelään lentäneet linnut
nappasivat mukaansa
minun siipeni

Hamletia esittänyt näyttelijä
omaksui
minun eleeni ja ilmeeni

Sammuttimella huitova palomies
teki selvän
minun silmieni loisteesta

Filosofian peruskysymykseen
vastannut filosofi
varasti minulta toivon

Tutkinnan lopettanut virkamies
hautaa minun nimeni
failiin no. 540

TAIDE TAITEEN VUOKSI

Seitsemältä illalla saapui muusa.

Kun tietäisi,
asialle vai vieraisille.

Kehuin sille,
että minulla on jo lähes valmiina:
ylähengitystiehyeiden sonetti,
kilpirauhasen krooninen dityrambi
ja päänsäryn elegia.

Istuin muusan kanssa aamuun asti
ja käsittääkseni onnistuin
vakuuttamaan sen
tekemään vielä yhden
lyyrisen abortin.

RAUHALLINEN KATSANTO MENNEISYYTEEN

Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu

YMPYRÖIHINSÄ PALAAMATTA JÄTTÄMINEN

Ivan Burkinille

Kädessäni mikä ihme:
Afanasi Fetin käsi,
joka kirjoitti nerokkaat rivit:
”Kädessäni
mikä ihme:
kätesi.”

Ja Mustin käpälä,
karvainen ja lämmin,
myös kädessäni.

Ja Mustista
kirjoitti Afanasi Fet
nerokkaat sanat:
”Vaan ruusu putosi Mustin käpälälle.”

Nyt teemme yhteenvedon:
kädessäni kätesi,
Fetin käsi,
Mustin käpälä
ja ruusu,
jonka poimin
Eedenin tarhasta.

Luoja, mikä onni
onkaan olla lukenut!

SARJASTA ”RUNOUS TYÖSSÄ”

Minulle riittää
kolme
runoa

Yhden
laitan
pään alle

Toiseen
kietoudun
kuin peittoon

Mutta kolmas ilmestyy unessa
itsestään

KIRJALLISUUSKRIITIKKO

Lev Anninskille


Olin ihastuksissani
Pasternakin runosta
”Rinta suudelmien alle kuin pesuhanan alle”,
kun kaksimetrinen mieshoitaja
antoi minulle neljäkymmentä vesikauhupistosta.

Yritin tajuta eron
Pushkinin kiitävien myrskypilvien
ja Fetin värisevien hattaroiden välillä,
kun kaksi huligaania antoi minulle turpiin
raitiovaunun päätepysäkillä.

Ajattelin kokettiutta
tyypillisenä metaforien tautina,
kun kolme aikuista muijaa raiskasi minut
kulttuuripuistossa.

Mietin mystiikkaa
Dostojevskin tuotannossa,
kun yhdeksänkerroksisen talon katolta
putosi päähäni tiili
jostain kootuista teoksista.

DEPRESSION OIKEUTUS

Eikä tuuli kuitenkaan
pohdi kantilaisittain.

Eikä aurinko koskaan
kiistele yhdentekevyyksistä.

Eivätkä kivet yritä
ajatella kriittisesti.

Eikä kuiva ruoho
sepitä traktaatteja.

Eikä sade hakkaa
kirjoituskonetta.

Ja vielä vähemmän haaveilee
lumi tulevansa
20. vuosisadan intellektuaaliseksi sankariksi...

PUTOAMISEN LOPUTTOMUUS

Viimeinen lehti
puusta putoava
putoaa kyynellammikkoon

Viimeinen lehti
puusta putoava
putoaa pilvistä

Viimeinen lehti
puusta putoava
putoaa osaamatta enää pudota

Viimeinen lehti
puusta putoava
putoaa mielikuvituksessa

Viimeisen lehden perään
puusta putoavan
puusta putoaa
ensimmäinen näkymätön lehti


HALU VAIHTAA PAIKKAA

Kerran Lontoo suuttui englantilaisille
ja lähti matkalle maailman ympäri...

New York horjui pitkään,
mutta lähti kuitenkin lentämään ilmapallolla...

Pariisikaan ei jäänyt paikalleen,
vaan purjehti Intian rannoille
menetettyjen illuusioiden perässä...

Vaan Rooma, tämä ikuinen kaupunki
eksyi Arabian erämaahan
ja kuoli nostalgiaan...

Ja Tarakanihan kylä yksin
ei lähtenyt minnekään.
Sen oli kotona hyvä...