Pushkinille sunnuntaina 6.6.2010: Ehkä
tapahtuma | May Be Happening in Kuopio near 
by bond of Valkeinen. 14:34
Pushkinin patsaalla 
kukan kukkaa;
24-vuotias pronssisoturi 
nimeltä Unohdus.
Tuttu nyökkää tietämättä miksi istun tässä;
piilotan viinit kassiin jossa odottavat korkkaamattomat kirjat.
Sade ampui otsaan tarkkoja osumia;
aurinko tervehtii lammen limalauttoja kuumottaen.
Mummo katsoo pitkään ennen kuin tunnistaa patsaan tai runoilijan;
poistuu paikalta niin nopeasti ja pitkälle kuin ehtii ja pääsee.
Ehkä joku saapuu kaveriksi May Be Happeningiin;
15:01
Kippistämme!
Runoilija Jyrki Heikkinen pyöräili siirtolapuutarhan mökiltä, ja seuraavaksi saapuu toinen taiteilija Sari Hakala, joka ojentaa Pushkinille pihlajan kukat. Sitten tapahtuu ihmeitä: myös Piia Julkunen pyöräilee kaveriksi.
15:17
Jyrki Heikkinen lukee hetki sitten kirjoittamansa runon:
"Ei hemmetti täällä
mitään muista
kun tekee kauppansa karvas rypäle
jota ei suru taita,
vaan mukittaa samalla värillä
kuin kevyt ja näppärä,
tuhon jäljistä paina mieleen
noki
tai se kun on vinossa istunut pitkään,
miksi
miksi kankea olento ei pysy ikisuorassa
niin kuin kiveen päässeet,
kaksi sormea
on yhdessä otsalla,
kumarran Teille
voikukan poski"
15:39
Sari Hakala lukee ja videoi juuri kirjoittamansa runon:
"Ehkä minä kävelen
leväisen veden reunaa ja
kiipeän puuhun
poimin sinulle pihlajan kukan.
Olet niin kaunis
runoilijat sivullasi hymyilevät
nousevat ylös
tervetuloa
meillä on juhlat
Kaadamme viinimme kupeellesi
olet niin nuori
ja liikkumaton."
15:50
Seuraamme liittyy taiteilija Jaakko Rönkkö.
16:07
”Ryssä hyökkää vielä”, ennustaa mies Etelä-Pohjanmaan suunnasta.
16:25
Ylilento; vesitason toinen pommi on poissa, ilmeisesti Pohjanmaan puolessa.
16:26
Anname 26 pistettä yksinäisen mummon sauvakävelytyylille. Alimmillaan pisteet tipahtvat yhdeksään nousten huippuunsa 35:ssä asteikolla 1 – 10. Lenkkeilijän ohittaessa viidennen kerran päätämme seuraavalla kierroksella ohjata hänet stadionin portista ulos.
17:01
Otin kuusen.
Kukin vuorollaan.
17:07
Jyrki lukee kokoelmastaan Hieno, pieni kiekura runon, jonka hän kirjoitti Pushkinin vaikutuksen alaisena bussimatkalla Savonlinnasta Punkarjun metsämuseoon Lustoon. Runo "Kuusen alla" löytyy sivulta 36 ja alkaa näin:
”Miten kaikkein varjeltavin väännetään /
juurikourasta, pakenee kolmen nuotion läpi /
juovikkoon, paljastuu, säntää suteen /
aivastetaan varpuseksi //
iskeytyy haukan seinään sydänsykky...”
17:12
Jaakon piirrettyä muotokuvat Sarista ja Juutilaisesta kuuntelemme Rönkön runon, jonka Jyrki kuvailee ”eettiseksi vuodatukseksi Pushkinin kainalon alta”:
”Oi Russia,
Mieluummin olisin kukkiva ruusu
Gontsarovan maalauksessa
kuin kuoleva sotilas Tshetsheniassa.
En voi puhua rakkaudesta
en edes kiintymyksestä
en edes vihasta – isosta tai pienestä.
Olen vain vino
lenkki välttämättömyyden ketjussa
Iso viha ei tavoita minua enkä
palaa Syvärille
koska harhaduin luulemaan karhua jänikseksi
ja nielen niitä karvoja vieläkin.”
17:39
Poliisauto ohittaa.
17:46
Nautimme Piia Julkusen runon:
”Parasta tapahtuu juuri nyt
dementiaa aiheuttavaa kusta
ja ehkä myös nautiskelma
joitakin harhaisia sanoja
läsnä, tässä”
18:50
Jyrkille saapuu kaksi vierasta, Martti ja Elisa, jotka jakavat seurassaksemme tölkillisen olutta. Pullot ja tölkit kerää muovikassiinsa nainen, jonka mukaan viinaa juomatta pysyy terveempänä.
20:03
Aurinko pysyy pilvessä. Viini on loppu, kirjat jaettu ja omistuskirjoitukset laadittu. Vasta kuppilassa tunnemme, miten nopeasti tulee kylmä.
