Ukraina-runo I ja II

I Putinin kanzallizhymni Gozudarztvennyi gimn Rozzijzkoi 

Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z . . . 

II

Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z 

PS

"Ukraina II" runoiltu sen jälkeen, kun Levada selvitti Putinin kannatukseksi 83 prosenttia 31.3.2022 julkaistun uutisen mukaan. Sotiminen on jälleen lisännyt presidentin kannatusta yli 10 prosenttia.

Ukraina-runoja Puškinin patsaalla

”Venäjän hyökättyä Ukrainaan on herännyt ajatuksia siitä, onko Puškinin patsaalla oikeutta olla Valkeisenlammen rannalla.”

Kuopion kaupunginteatteri 22. maaliskuuta 2022.

Tämä on toimittaja Heidi Kuosmasen jutun lähtökohta Savon Sanomissa 23. maaliskuuta 2022. Yhtään patsaan kaatajaa jutussa ei mainita. Sen sijaan runoilijapatsaan olemassaoloa eivät pidä ongelmallisena museonjohtaja Anna Vilkuna, Suomi-Venäjä-seuran järjestöpäällikkö Riku Savonen ja kirjailija Jouni Tossavainen.

Savon Sanomat
23.3.202, 2.

Kainalojutussa Puškin-myyttiä valottaa Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin apulaisprofessori Marja Sorvari.

Jos Puškin oli kiinnostunut ukrainalaisesta kansankulttuurista ja ”edesauttoi Ukrainassa syntyneen kirjailijan Nikolai Gogolin uran alkuun”, niin Kuopion kirjaston ensimmäisessä Runokantissa (21.3.2022) mietittiin, miten muuten kuin kiinnostusta osoittamalla runoilijat auttaisivat ukrainalaisia Putinin sotilaallisen erityisoperaation alettua 24.2.2022.

Savon Sanomat 23.3.2022, 3.

Ensimmäisenä taiteellisena mikro-operaationa Kaisla Pirkkalainen kirjoitti kirjastossa ja esitti Runokantissa sota-aikaamme liittyvän runon, jonka voisi julkaista vaikka tässä blogissa. Kuten myös muita Ukraina-tekstejä aina siihen asti, kun niitä tulkitaan Valkeisenlammen rannalla lauantaina 4. kesäkuuta klo 12.00 alkaen.

Ukraina-tekstin esimerkistä käy virolaisen Kristina Ehinin 24.3.2022 kirjoittama runo "Sodan sanat", jonka tapasin fbookissa.

Eileõhtune uus luuletus:

SÕJASÕNAD

Sillutisepragudest ja rentslimudast puhkeb

diversante, luurajaid ja õhutõrjejuhte

Javeline, hulkurdroone, spioone, laskepesi

tärkab nagu tagaaias lumikellukesi

Bayraktare, kaevikuid ja plahvatavaid tanke

sigineb kui riigimetsa lageraielanke

Alles eile nägime, kuis käibesõna VIIRUS

troonilt tõukas uus rakett, mil hüperhelikiirus

Luganski rahvavabariiki tunnustas Donetsk

Venemaa ja Eritrea ja ongi vist konets

Lapsed imestavad, miks nii tihti suurte jutus

korratakse sõnu nagu odav gaas ja kütus,

kobarpommid, tiibraketid, küüditamisbussid

tungivad me keelemulda nagu vihmaussid

Idas plingib tuumanupp ja tankis lehkab vobla

Olen ikka vältinud sõimusõna TIBLA

Ennustan, et seegi sõna läheb jälle moodi

joostes rohupoodi ostma letialust joodi

Käsilolevat raamatut saab ette tellida siit:

https://www.hooandja.ee/projekt/janu-koikidel-kaks

Uusi runo eiliseltä illalta:

SODAN SANAT

Pidän taukoa päällystystangoista ja pitsiriisistä

sukeltajia, ampujia ja lentosotamiesjohtajia

Javeline, hawk drone, vakooja, laskin

herää kuin lumikellot takapihalla

Bayraktare, kaivot ja räjähteet

kuulostaa valtion metsälagerilta

Vasta eilen nähtiin, että salasana oli VIRUS

Valtaistuimelta lensi uusi raketti, hypertensionopeudella

Donetsk tunnusti Luganskin kansantasavallan

Venäjä ja Eritrea ja kai se on lentokone

Lapset ihmettelevät miksi suuret puheet niin usein

sanat toistuvat kuin halpa bensa ja polttoaine,

Cobaaripommeja, siipiohjuksia, tankkausbusseja

tunkeudumme kieleemme kuin sadesudet

Ydinuppi on plingib ja vobla makaa tankissa

Olen edelleen vältellyt sanaa TIBLA

Ennustan, että tällainen sana tulee toistumaan

Juoksen ruohokauppaan ostamaan juomaa tiskin alta

Luovutuskirjan voit tilata ennakkoon täältä:

https://www.hooandja.ee/projekt/janu-koikidel-kaks

Puppelin synttärit 4.6.2022 klo 12.00

 ”Muutamia päiviä sitten oli kansliasihteeri Heikki Viitala ilmoittanut luopuvansa ehdokkuudesta III kaupunginjohtajan virkaan. ’Harkittuani antamaani suostumusta sosiaalisen apulaiskaupunginjohtajan vaalia varten olen tullut siihen tulokseen, että pystyn parhaiten edistämään Suomen ja Neuvostoliiton välistä yhteistyötä Kuopion läänissä nykyiseltä virkapaikaltani, jonka vuoksi kunnioittaen peruutan antamani suostumuksen’.” Savon Sanomat Kuopiosta. (Tauno Bergholm Suomesta saksittua 1955 –75 Otava 1976, 152.)

Savossa päin sanotaan, että Kuopion viimeiset puutalot pysyvät kasassa kanslianeuvos Heikki Viitalan (1943–2019) laatoittamalla tiellä. Laattojen lisäksi mikään vähäisempi saati merkittävämpi kulttuuriin liittyvä toimi ei edennyt Viitalan valtakaudella ilman kansliasihteerin (SKDL) myönteistä suhtautumista. 

Niin viimeisen päälle sihteeri hallitsi sekä kansliabyrokratian että Suomen ja Neuvostoliiton välisen yhteistyön.

Yhteistyön hedelmiä on Pihkovan kaupungin lahjoittama Puškinin patsas. Yhtä hyvin Valkeisenlammen rannalla saattaisi seisoa Lenin, jota neuvostoliittolaiset tarjosivat hyvän YYA-hengen vodkaakin vahvemmaksi tukipilariksi. Vastalahjaksi kuopiolaiset esittivät Kekkosta, mutta virkaoletettujen pidoissa päädyttiin Sibeliukseen.

Savon Sanomien kulttuuritoimittajana sain tutustua kansliasihteerin työskentelytapoihin sekä vastineiden että tupakansavun muodoissa. Kyseiset vaikutteet ilmenevät jossain määrin lyhytproosateokseen Sivullisia (2011) yhdessä sivullisessa, joka alkaa virkkeellä 

”Virkamies Nikotin, virassa oleva, kärsi eräässä olemattomassa virastossa”.

Ainakin kerran Viitala myönsi rahoitusta myös Puškinin syntymäpäivien juhliin, jotka aloitettiin patsaalla vuonna 1994. Vuoden tauon jälkeen Puppelin synttärit jatkuvat jälleen lauantaina 4. kesäkuuta 2022 klo 12.00 alkaen. Edellisistä synttäreistä vastasi oululainen Reijo Valta, tänä kesänä kuopiolainen runoilija Jyrki Heikkinen.

Pushkinin synttäreitä ei juhlittu 2021

Elämä on kone, tankkien kesä

ja talvi kesäkuussa.

 

Kun neito ei kulje vetten päällä

runoilijan synttärit on juhlittu.

 

Päättymätön riemu klassikko

kun kuollaan kuten Pushkin

 

luotiin, Wallace köyteen

Saarikoski koskenkorvaan.

 

Runoillaanko kävelemällä sunnuntaina 6.6.2021

 

Itkonniemen runokävelyllä 6. huhtikuuta 2021.

 

“A poem is never finished, only abandoned.”
Paul Valery

Runokävely
 

Puhumalla runoilija painautuu yleisöään vasten runokävelyllä. Aloitin runokävelyn harjoitukset kuopiolaisen Itkonniemen hiljaisimmalta rantapenkiltä tuiskuisena tiistaina 6. huhtikuuta 2021.

Ensimmäisen runokävelyn toinen rasti 6.6.2016.

Matkan jatkuessa kenen tahansa mukaan ehtineen runo olisi voinut pysäyttää kävelijät kuulolle. Mutta ensimmäinen treeni kävelikin posthumanismin ja käsitetaiteellisen teoksen suuntaan, kun yleisönä istui ja viesteijään merkkasi vain Onni-koira. 

Kävelyrunouden Suomen ensi-ilta koettiin viisi vuotta sitten Valkeisenlammen rannoilla Kuopiossa  Aleksandr Pushkinin synttäreillä. Muistutus siitä, että seuraaviin Pusselin synttäreihin on aikaa tasan kaksi kuukautta, määräsi myös runoharjoitukseni päivämäärän.

Jos Pusselia juhlitaan runokävelyllä sunnuntaina 6. kesäkuuta 2021 kello 12.00, Valkeisenlammen kiertäjien askelmerkeiksi saattaisivat sopia nämä:

Motto

Kävelyrunous on ennen muuta ekologista runoutta, hiljaista juurtumista ja yhteisöllistä taidetta, joka uusiutuu suusanallisesti.

 

Kävelyrunouden lähtöviiva löytyy Joseph Beuysin sloganista: "Jokainen ihminen on taiteilija." Kävelyrunouden maalissa odottaa maailman muuttaminen samalla tavalla kuin Beysin sosiaalisessa kuvanveistossa, jossa taiteen keinoilla pyritään yhteiseen hyvään. Näin myös runous voi olla osaltaan ratkaisu maailman yhteiskunnallisiin ja ekologisiin ongelmiin. Jos runoilen sinulle kävellessäni, tai kuorin perunan, ja teen sen mahdollisimman huolellisesti, että saisit mahdollisimman hyvän runoperunan, se on laajennetun taidekäsityksen mukaan taidetta.

 

Toteutus 

Käytännössä kierretään Valkeisenlampi ja polun varrelta löytyy runouteen liittyviä rasteja, jotka imponovoivat ihmistä tärkeimpään: keskustelemaan toisen kanssa runouden kautta. Reitti jatkuu Bierstuben kautta Sampoon, jossa jaetaan kaikki rastit kiertäneelle palkinto. Mutta mikä, annapa ajatuksen virrata kävellessä.

 

Dogma 

Mikrofonin käyttökielto. Jos tavallinen puhe ei kuulu, voi kävellä lähemmäs.

Uusiutumattoman paperin käyttökielto muutoin kuin valmiiksi tuhlattuina paperituotteina, kuten runokirja taikka wc-paperi.

Arvostelukielto. Kävelyrunoutta ei voi arvostella eikä saa arvostella, ainoastaan dokumentoida.

Moottorikielto. Autolla taikka muulla öljyvehkeellä ei saa tulla paikalle eikä polulle, mutta jalkojen jatkeena pyörätuoli sallittu.

Lähestymiskielto riippuu koronarajoituksista.

 

Rasteista

Ensimmäinen runo, Pushkinin patsas

Toinen runoilija, Naispatsas lammen kaupungin päässä.

Kolmas taiteilija, Piruntappo-bunkkeri eli Alavan kirkko.

Neljäs kävelijä, Ukkokoti

Viides ihminen, Ruusupuutarha.

Kuudes aikuinen, Leikkikipuisto.

Seitsemäs veljes, Bierstube ja Sammon kysymys: Mikä on kävelyrunoilijan kehnoin/paras palautusjuoma?

Pushkinin aseemiset synttärit

Pushkinin 18. synttäreillä nautittiin elävästä runoudesta ja aseemisista teoksista.

Lauri Hei ja esikoiskokoelma
 Palapelirivit.

Pushkinin synttäreitä juhlittiin kolmen vuoden tauon jälkeen lauantaina 6. kesäkuuta 2020. Kiitos oululaisen tietokirjailijan ja runoilijan Reijo Vallan myös savolaiset pääsivät runoilemaan Suomen ainoalla Pushkinin patsaalla Valkeisenlammen rannalla, jossa sää jälleen suosi juhlien aloitusta ja yllättävän runsaana liki ”yllätysbileisiin” saapunutta yleisöä. Ilmeisesti juhlia on siis kaivattu?

Jyrki Heikkinen ja Reijo Valta.

Reijo Valta toi patsaalle aseemisia teoksia, joiden tekijöitä olivat Pushkinin lisäksi Sari Hakala, Riikka Ala-Hakula, Lauri Hei, Jyrki Heikkinen, Satu Kaikkonen, Karri Kokko ja Sami Liuhto. Perinteiseen tapaa nautittiin pientä purtavaa sekä juomaa ja kuultiin tuoreen kuopiolaisen esikoisrunoilijan Lauri Hein (Palapelirivit, Poesia 2020) ja Kaarin Laapotin runoja.

Korttitervehdys
Kari Aronpurolle.

Pusselin synttäreillä vierailivat lähettivät korttiterveiset ja tervehtymistoivomuksen runoilija Kari Aronpurolle, jonka korona-ajan ankarasta arjesta kertovat runo ”2020” oli juuri julkaistu Parnassossa 3/2020. Vieraat puolestaan saivat postia Sari Hakalalta, joka jakoi otteita Kootuista runoista kirjekuorissa.

Noin 18 säettä Puškinin 18. synttäreillä

Aika tasii, asia on armoton

ja armollinen kuva

kuolematon, kuten patsas −

kunnes sekin saa suunsa täyteen

mutaa tai suolaista vettä

niin kuin Jevgenin Pietari.

Kuopion Pushkin 44 vee elää!

Venäjän Pusseli olisi ottanut luodin

rintaansa jo seitsemän vuotta sitten

kuten Majakovski yhtä onnettoman

rakkauden ja runoilun pisteeksi.

Vuosi 2013 yhtä ja samaa armoa; en käsittänyt

miten nopeasti nuoruus, kaikki loppuu.

Kun patsaasi täytti 37, unohdin juhlia

kuolemaasi. Lämmin Runopiknik päätti

runofestarit, mestariksi

runoili Mari Laaksonen.

Pushkinin aseeminen.

Noin 18 lausetta

Aika on armoton, ja ”joka hetki on poikkeus”, kuten Samuli Paronen kirjoitti. Lähes yhtä armottomia pakotteet, joilla Pushkinin synttärihetket saa tiivistettyä noin 18 lauseeseen.

        1.     Ensi kerran juhlimme vuonna 1994, kun Erkki eli vasta perustettu Elävien Runoilijoiden Klubi

tapasi tämän, silloin kahdeksanvuotiaan patsaan; viisikymmenen vierasta ja yhdeksän Nuoren Voiman Liiton runoilijaa: Juhani Ahvenjärvi, Jouni Inkala, Karri Kokko, Jukka Koskelainen, Aulikki Lindholm, Tiina Pystynen, Markku Toivonen ja edesmennyt Tarja Roinila.

       2.     Edesmenneen professori Erkki Peurasen kanssa tulkittiin Pushkinin tekstiin pohjautuva pienoisooppera Mozart ja Salieri kolmansilla synttäreillä 1996.

3         3. Ensimmäisten juhlien avausrunossa toivoin lammen nurmelle ”hurmetta e. e. cummingsin ja Pushkinin”. Verta Kuopion torille saatiinkin, kun runoilija Ilpo Tiihosen senkkaa mitattiin kuudensien synttäreiden jälkitunnelmissa. Tiihosen kaverina Pushkinin 200-vuotisjuhlilla vieraili Jukka Mallinen juuri ilmestyneiden suomennosten kanssa. Samana juhlavuonna 1999 Vestäjien kansankarnevaalissa Pushkin Prospektissa nautimme Pauli Kallion pienoisnäytelmän Tatjanan laulu.

Satu Kaikkosen ja Sami Liuhdon aseemiset.

4         4. Turkulainen runoilija Juhani Tikkanen esitelmöi vuonna 2001 ”Pushkinin ja Mateli Kuivalattaren suhteesta”, ja seuraavana vuonna turkulais-tukholmalainen tutkija Janina Orlov kertoi ”Pushkinista ja kadotetusta lapsuudesta”.

5         5.  Vuonna 2003 kuultiin Pushkinia savoksi Johanna Väisäsen suomentamana ja Runokukko-duon toisen jäsenen Olavi Rytkösen savontamana. Kääntämisen vaikeutta kommentoi turkulainen Aarno Saleva, joka oli suomentanut kaksitoista Pushkinin kertovaa runoelmaa.

6        6.  Julkisuuden kannalta kymmenvuotissynttäri 2004 oli huippuvuosi pietarilaisen runoilijan Mihael Kuzmin vierailessa patsaalla suomentaja Mallisen ja Hesarin toimittaja Sirpa Pääkkösen kanssa. Runokukon lisäksi Erkki eli Nuoren Voiman Liitto tuki edelleen synttäreitä.

7        7. Vuonna 2005 Runokukko ei enää jaksanut kukkua, kun Pushkinia ei saatu Kirjakantin ohjelmistoon.

Lauri Hein, Riikka Ala-Hakulan ja Sari Hakalan aseemiset.

8        8. Seuraavina kolmena vuotena patsaalla vierailtiin, ehkä ei; loppu on historiaa, joka löytyy vuonna 2009 perustetusta Pushkin-blogista.

9        9. Runoilija Jyrki Heikkinen tulkitsi uuden Pushkin-runonsa ”Idän taju” myös Vuorikadulla taiteilija Antti Immoselle 6. kesäkuuta 2009.

1         10.  Eritreassa paljastettiin Pushkinin patsas 2010, ja Valkeisenlammen rannalla May be Happeningissä noin viisi henkilöä runoili tonkallisen viiniä.

1        11.  Tarjoilu oli pääosin samansuuntaista seuraavilla juhlilla, jotka ”läänineläinlääkäri” Marjo Heiskanen nimitti Pusselin synttäreiksi. Ohjelmiston mukaan edellisvuoden ”läänineläinlääkäri” Sari Hakala rakensi muistomerkin korvapuusteilla, Andy Wall muisteli patsaan pystyttäjää Heikki Viitalaa ja runoilijat taiteilija Jaakko Rönkön kanssa lääkäröivät sieluja ruumiisiin niin että juhlat eivät loppuneet kesken vaan yltyivät peräti eläimellisiksi.

1       12.  Vuoden 2012 Runopiknikillä luettiin kolme tuntia Pushkinin runoelmaa Ruslan ja Ljudmila, jota pietarilaiset lausuvat protestikävelyillään.

1       13.  Seuraavanakin keväänä lämmin Runopiknik päätti Kuopion runofestarit, joilla lavarunouden Suomen mestariksi runoili Mari Laaksonen.

1        14.  Runopuulaakin SM-finalistien runoista saatiin nauttia myös toukokuussa 2014.

1        15.  Runofestareiden 2015 lopuksi paettiin rakeita, kahden Hanna Partasen kalakukon viimeisiä liisteitä nautittiin kuusen juurella.

1        16.  Kävelyrunouden Suomen ensi-ilta koettiin Valkeisenlammen kierrolla 22. toukokuuta 2016 seitsemänsillätoista Pushkinin synttäreillä. 

1        17.  Edellisten lisäksi syntymäpäivillä on nähty lukuisa joukko muita runouden ystäviä ja savolaisia ex-tempore-taiteilijoita kuten Ritva Kolehmainen, Solja Krapu, Kaarin Laapotti, Raimo Turjanheimo, Reijo Holopainen, Esko Laitinen ja Jukka Kervinen.

18.  s        18. synttärit ovat; tässä ja nyt näemme valon suureet,

”auringon valon alkuperäisen kirkkauden”, jonka Valkeisen vesi viskaa silmille.

Reijo Vallan, Karri Kokon ja Jyrki Heikkisen aseemiset.

Pushkinia juhlitaan jälleen Kuopiossa

Reijo Vallan aseeminen tapahtumakuva Pushkinin synttäreille 2020.

Pushkinin synttäreitä juhlitaan jälleen Kuopiossa kolmen vuoden tauon jälkeen. Kiitos oululaisen tietokirjailijan ja runoilijan Reijo Vallan myös savolaiset pääsevät runoilemaan Suomen ainoalla Pushkinin patsaalla Valkeisenlammen rannalla 6. kesäkuuta kello 12.00 alkaen.

Vallan tiedotteen mukaan luvassa on jotain aivan muuta kuin aiemmilla Venäjän kansallisrunoilijan syntymäpäivillä:

”Visuaalinen ja aseeminen Pushkin

Aleksandr Pushkinin (1799-1837) aikana mustekynä ja lumppupaperi olivat keskeisin tapa kommunikoida toisten kanssa kirjallisesti. Laaja-alaiseen sanoman levittämiseen kirjapainot latoivat tekstit ja jakelivat niitä erilaisina painotuotteina. Venäjän kansallisrunoilijan painetut runot olivat tutut laajan maan asukkaille.

1900-luvulle tultaessa avantgardistit vaativat monenlaisia uudistuksia taiteelliseen maailmaan. Esimerkiksi Velimir Hlebnikov ja Aleksei Krutšonyh Venäläisessä futuristisessa manifestissa vuonna 1913 vaativat, että runous tuli kirjoittaa käsin, ja niin, että käsialassa heijastuivat kirjailijan tunnetilojen muutokset.

Futuristit eivät olleet nähneet Pushkinin kirjapainoille lähettämiä käsikirjoituksia. Jos olisivat, niin tuskin futuristit olisivat olleet nimeltä mainiten tuomitsemassa hänen runouttaan ainakaan tässä suhteessa.

Myöhemmille kirjallisuuden harrastajille tämä ristiriita oli tuttu, ja se on yhtenä tekijänä ollut synnyttämässä visuaalista runoutta ja aseemista kirjoitusta.

Siksipä onkin sopivaa Puskinin syntymäpäivänä 6.6.2020 esitellä pieni näyte suomalaisesta visuaalisesta runoudesta ja aseemisesta kirjoituksesta. Tekijöinä ovat Pushkinin itsensä lisäksi Satu Kaikkonen, Karri Kokko, Sami Liuhto, Lauri Hei, Jyrki Heikkinen ja Riikka Ala-Hakula. Lisäksi Sari Hakala tekee oman kirjoituksensa paikalla”, ja Jouni Tossavainen runoilee muuten vaan synttärisankarin muistoissa.