lauantai 17. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
"I have erected a monument to myself. / Not built by hands; the track of it, though trodden." (Aleksandr Pushkin, 1836) "Loin itselleni muistomerkin aineettoman. / Sen luokse kansan tie ei nurmetu."
3 kommenttia:
No, tässäpä nyt pari käännöstä, kun tuli mainittua... Nämä ovat Pushkinin runoja, jotka jokainen venäläinen (ja venäjänopiskelija) tuntee. Miltähän näyttäisi??
Pora, moj drug, pora... (1834)
On aika, ystävä! Jo sydän rauhaa pyytää –
niin päivät rientävät, jokainen hetki siirtää
pois osan eloa, ja me vain kahdestaan
mietimme elämää… ja sitten – kuollaan vaan.
Jos onni puuttuukin, on vapaus ja rauha.
Niin kauan haaveillut jo olen onnelasta –
niin kauan, uupuneena, nyt sinne haluan,
vain työ ja puhdas ilo on siellä seurana.
Ja vas ljubil... (1829)
Rakastin teitä, ehkä rakkautta
on sielussani yhä edelleen;
ei saa se teitä enää huolestuttaa;
en tahdo saattaa teitä murheeseen.
Rakastin hiljaa ja toivoa vailla,
ujous kateuteen vaihteli;
rakastin hellästi, aidolla lailla,
niin kunpa rakastaisi toinenkin.
Kuka ihmeessä on gospodin Jyrki Heikkinen?
Miksi ihmeessä laittaa blogiin noin epäonnistunut käännös A.S.Pushkinin maailman maineen saaneesta runosta?
Runohan on oodi ja ylistys miehen ja naisen väliselle luonnolliselle rakkaudelle!
Tätä RAKKAUTTA ei kuitenkaan kovin paljon sallita esiintyä po. käännöksessä!
Eikö rakastettava A.S.Pushkin ole enemmän arvoinen?
Ihmetellen makarios.
Jyrki Heikkinen on kuopiolainen runoilija ja sarjakuvataiteilija. Jos Eeron versio runosta ei miellytä, niin teeppä Makarios parempi. Kiitos, tjt
Lähetä kommentti